Eli en ole lopettanut kirjoittamista, vaikka siltä on voinut tuntuakin. Blogin päivitys on pahasti jälkeenjäänyttä, mutta sallittakoon hetki selityksille. Ensin täällä maalla ei ollut nettiä lainkaan, sitten särkyi tietokone, sen jälkeen ukonilmalla modeemi, ja kun nykyaikaisen tekniikan ja puhelinyhtiöiden reippaan toiminnan ottaa huomioon, mikään ei tapahdu kovin nopeasti. Mutta nyt tässä kirjoitellaan kuitenkin.
Neidit ovat viettäneet kesänsä lähes täysin ulkokoirina öitä lukuunottamatta; sisällä olosta on vain tupannut tulemaan komea sotku ja siivo. Kun talossa on ikkunoita kolmelle seinustalle, pomppii jokainen vuorollaan katselemassa pihan tapahtumia kuten ohikulkevia kissoja, rakennusmiehiä, hevosia.. Joten ei kun takkia Diivalle päälle vaan ja pihalle, vaikka sataisi räntää. Ja hyvin ovat viihtyneet. Saas nähdä miten käy kun kelit viilenevät..
Ja ei näitäkään kesäkuukausia ole vammoitta selvitty, tietenkään. Elsa aloitti ampiaisen syönnillä ja näytti lähinnä Plutolta. Onneksi säikähdys oli pahin seuraus. Sitten vähän tapeltiin, Elsalla jalassa neljä reikää ja oikea korva suikaleina. Diiva taisi nähdä pahaa unta kun kesken nukkumisen alkoivat rähinöidä. Kiva kuurata verta seinästä aamuyöllä.. Nopeasti kuitenkin parani ilman lääkärikäyntiä, kiitos Anitan joskus aikanaan antamien paikkausneuvojen..! Viimeisin merkittävä rähinä päättyikin sitten jo ihmistappioihin, miltä vielä siihen asti oli kuin ihmeen kaupalla vältytty. Diiva ja Ilona nälkäisinä keittiössä vähän turhan myöhään illalla.. ei lainkaan hyvä idea. Harri tietysti väliin kuten aina, mutta tällä kertaa pääpuoleen. Ei hyvä idea sekään. Oikeasta etusormesta meinasi tulla jauhelihaa Diivan leukojen välissä. Yksi paha haava ja monta pienempää. Mitä tästä opimme..?!
Rakennus ja remonttityöt etenevät välillä nopeammin, välillä hitaammin. Puolet tallin katosta (joka kokonaisuudessaan on kunnioitettavat reilu 400 neliötä) on laitettu, toinen puoli odottaa vielä. Ulkovuorikin alkaa näyttää jo hyvältä. Ennen pakkasia valmistuu, ainakin toivoa sopii. Päätettiin perustaa myös pienimuotoinen yritys tallitoiminnan ympärille, eli muutamia tallipaikkoja tarjotaan vuokralle. Ensimmäinen vuokralainen saapunee jo viikonloppuna. Pirholan tallin nimellä toimitaan. Tietäisikö joku hyvää/edullista nettisivujen tekijää?
Ai niin, se piti vielä mainita, että vaikka näyttelyt ovatkin jääneet kesältä väliin (ei vain ole ehtinyt) on Diivan tarkoitus juosta kilpaa Kuopiossa 12. (tai 13.) päivä kuluvaa kuuta. Jos vain pysyisi terveenä..!
Koitan olla ahkerampi kirjoittelija ja saada niitä kuvia vihdoin ja viimein laitettua..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Jiihaa, olipa kiva lukea pitkästä aikaa Diivailuja! ;D
Kyllä tässä on allekirjoittanutkin vuosien varrella ihan kantapään kautta oppinut mm. ruokintajärjestelyjä ja -tapoja; millä välttää mahdolliset sanomiset poikien kesken. Nykyisen lauman kanssa vietetään kyllä sangen leppoisaa laumaelämää, mutta joskus vuosia sitten mm. jätettyäni siankorvat pojille itseni lähtiessä töihin; pakko sanoa: EI hyvä idea ollenkaan!
Toivotaan, että teillä tyttöjen yhteiselämä asettuu kaikinpuolin!
Semmoinenkin tuli lukiessa mieleen, että n. 10-vuotias poika osuu usein lenkillä vastaan. Silittelee ja kyselee "kummia", kuten "onko nää kakanneet jo"? Nyt osui poika ja orava yhtäaikaa samaan näköpiiriin. Pojat keulivat täysin kierroksilla pöristen ja kiljuen ja siihen sitten tulee tämä poika käsi ojossa silittämään. Oli pakko äkkiä kiljaista, että "varo, NYT voivat purra"! Poika oli ihan äimänkäkenä ja siinä sai sitten selittää saalistusvietistä ynnä laumavieteistä ja -vaistoista ihan tosissaan! ;)
paljon terkkuja,
Anita ja pojat
Kauhiata, kun ei saa tietoa mistään; miten Diivan maastokisat meni??????????????
terkkusia,
Anita
Lähetä kommentti