Aina sattuu jotakin, aina!!! Eilen illalla kattelin tyttöjen leikkiä pihalla ja lausahdin Mikolle ääneen, että katoppas Elsan häntää, onko siinä siun mielestä mutka..? Pikkuisen tutkailtuaan sain vastaukseksi että taitaahan tuossa olla, vai liekö karvat vaan jotenkin huonosti..
Lähempi tarkastelu osoitti, että mutkahan siinä. Tänään aamulenkillä tarkastelin asiaa "perästäpäin" ja vertailu Diivan vastaavaan osoitti edellistä päivää selvemmin mutkan olevan tosiasia. Mutka ja paksumpi kohta hännässä mutkan kohdalla. Paniikki, hätä ja huoli. Ei se ole syntymästä siinä ollut, joku siihen on sattunut. Mutta milloin, siitä ei ole tietoa.
Kiireellä otin yhteyttä koiramaailman luottohenkilöihini Piiaan ja Anitaan ja täytyy todeta että vastaus ja ohjeet ensiapuun tulivat Anitalta todella nopeasti. Kiitos! Soittelin siis Elsalle ajan röntgeniin maanantaiksi, ja teippailin hännän saamieni ohjeiden mukaan. Nyt on ainakin suorassa. Pentu ei protestoinut asiaa ja antaa teipinkin näillä näkymin olla paikoillaan. Jospa se siitä oikenisi.
Hiukan harmittaa, kun olin suunnitellut Elsan ensiesiintymisen ensi kuun lopulle Valkeakoskelle, mutta eihän sinne ole asiaa häntä teipattuna. Onneksi olen näitä viimeisen ilmoittautumispäivän ihmisiä, joten ei tarvitse osallistumisia peruutella. Jääköön kyseinen näyttely meiltä tällä kertaa väliin.
Aikamoinen suhari taitaa neiti olla, kolmeen kuukauteen meidän perheessä mahtuu niin palkeenkieli kasvoihin, kohtuullinen lovi jalkaan kuin nyt tämä häntäkin. Ei tainnutkaan olla se tapaturmavakuutus täysin rahan haaskausta..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti